Kuivaketju haltuun oululaisessa rivi- ja luhtitalossa

SamiUncategorizedLeave a Comment

Kuivaketjun hallintaan panostetaan Oulussa: Oulun rakennusvalvonta ja ympäristöministeriö kehittävät yhdessä koko rakennusalan kanssa Kuivaketju10-toimintamallia, jonka pilotoinnissa Sivakka-yhtymä Oy on mukana. Sivakka-yhtymän pilottikohde Oulun Sivakka Oy / Saunamajurin suunnittelu aloitettiin vuonna 2015, ja projekti on edennyt niin, että rakennuttajapäällikkö Kari Puotiniemi voi jo kertoa toimintamallin hyödyntämisestä.

Sivakka-yhtymä Oy rakennuttaa Ouluun rivi- ja luhtitaloja, joihin tulee yhteensä 49 asuntoa. Rakennusvaihe aloitettiin kesän 2016 kynnyksellä, ja asunnot on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2017.

Rankarunkotalojen rakenteissa ongelmia
Puotiniemen mukaan Sivakan tuotannosta Saunamajuri valikoitui Kuivaketju10-toimintamallin kohteeksi, koska vastaavanlaisissa vanhoissa rankarunkotaloissa on havaittu rakenteellisesti ongelmallisia paikkoja, joihin haluttiin hakea hyviä ratkaisumalleja. Vanhassa kiinteistökannassa haasteena ovat olleet muun muassa rakenteiden läpi tulevat ilmavuodot sekä höyrynsuun epäjatkuvuuskohdat.

– Energiatehokas rakentaminen pienentää merkittävästi lämmön johtumista rakenteiden läpi ja tuo lisähaasteen rakenteiden kuivumiselle, Puotiniemi kertoo.

Suunnittelusta opittua
Pilottihankkeessa mietittiin erilaisia suunnitteluratkaisuja riskialttiimpiin kohtiin. Kuivaketju10:n ohjeistusta ja toimintamalleja kehitettiin ja laadittiin projektin suunnitteluvaiheessa.

– Suunnittelun osalta osaamme tässä vaiheessa sanoa, että kannattaa tehdä yksi leikkaus- tai detaljipiirros liikaa kuin liian vähän. Meidänkin hankkeessamme riskipaikoista tehtiin normaalia enemmän detaljeja, mutta pituus- ja poikkileikkauksia olisi saanut tehdä vieläkin enemmän. Suunnittelijat eivät itsekään välttämättä tunnista riskialttiita paikkoja pelkkien tasokuvien perusteella vaan leikkaukset ja yksityiskohtaisemmat piirustukset avaavat heidänkin ymmärrystä ongelmapaikoista, Puotiniemi miettii.

Puotiniemen mielestä esimerkiksi pihoista pitäisi teettää poikkileikkauspiirustukset, jolloin pintavesien johdatukset voidaan varmistaa paremmin, kuin vain luottamalla tasokuvien korkomaailmaan. Suunnittelun osalla riskialttiimpia paikkoja ovat ne, jotka ovat vaikeita suunnitella ja siten myös vaikeita toteuttaa.

Todentamisohjeesta apua
Saunamajurin hankkeessa hyödynnetään työmaa-aikana Kuivaketju10:n todentamisohjetta, jossa tuodaan esiin eri vaiheisiin liittyvät riskit ja ratkaisut niiden taklaamiseen. – Korteissa on esitetty selkeitä ohjeita siihen, mitä suunnitelmissa pitää huomioida ja miten se työmaalla todennetaan, Puotiniemi kertoo.

– Esimerkiksi ulkopuolisen kosteuden pääsyn estäminen ja poistaminen ovat pääasiassa rakentamisen aikaista riskien hallintaa, Puotiniemi sanoo.

– Jo hankesuunnitteluvaiheessa on varmistettava, että rakentamisen aikainen suojaus ohjeistetaan siten, ettei rakenteisiin pääse ylimääräistä kosteutta ja että rakentamiselle varattava aika on riittävä kuivumisen kannalta.

Kosteudenhallintasuunnitelma päivitetään työmaalla
Saunamajuri-hankkeessa on mukana kosteuskoordinaattori, joka valvoo ja ohjaa toimintamallin toteutumista koko prosessin ajan.

Sivakka-yhtymä on tehnyt hankkeen kosteudenhallintasuunnitelman, ja sitä on päivitetty yhteistyössä työmaan kanssa. Kosteudenhallintasuunnitelmassa varmistetaan eri rakenteille riittävät kuivumisajat rakentamisen ajankohta huomioiden, materiaalien suojaukset sekä oikea rakentamisjärjestys.

Puotiniemi pitää oikein mietittyä aikataulua rakentamisvaiheen lähtökohtana. –Kosteudenhallintasuunnitelman ja aikataulun läpikäynti työmaalla on tärkeää, koska silloin saamme aikataulun realistiseksi. Pystymme paremmin hahmottamaan, mikä on esimerkiksi eri betonilaatujen todellinen kuivumisaika, Puotiniemi kertoo.

Ei ruudin uudelleen keksimistä vaan riskeihin vastaamista
Viisaus sekä ymmärrys siitä, mitä seuraavalla kerralla pitäisi tehdä, kasvaa Puotiniemen mielestä yhdessä tehden. Hän suosittelee Kuivaketju10:n ohjekortteja kaikkiin rakennushankkeisiin. – Tässä ei ole ruutia keksitty uudestaan vaan suunnittelun ja toteutuksen kannalta riskialttiisiin kohtiin kiinnitetään erityishuomio, Puotiniemi sanoo. – Toimintamallin tarkoitus on saada hankkeessa mukana olevat ihmiset sitoutumaan asiaan hankintaketjusta työmaatimpuriin asti.

 

Kirjoitus on lainattu www.paremmanlaadunpuolesta.fi -sivustolta. Paremman laadun puolesta on rakennusalan liittojen ATL:n, RAKLI:n, RT:n ja SKOL:n sekä RALA:n yhteishanke, jonka päätavoitteena on parantaa rakennus- ja kiinteistöalan laatua. Hanke toteutetaan testaamalla rakennusalan liittojen hyväksi havaitsemia laatua ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja pilottikohteissa.

Yhtenä pilottikohteissa käsiteltävänä teemana on ”Kuivaketju kuntoon”.

Jaa artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.